tiistai 30. joulukuuta 2014

Kurkistus viiruvarpaiden ruokakuppeihin

Ruokinta on yksi niistä asioista, joka kissoissa kiinnostaa itseäni todella paljon. Siksi etsin mielelläni tietoa kissan ravitsemuksesta ja parantelen omien kattien ruokavaliota uusimman tiedon mukaan. Iso osa ruokinta-asioista kuitenkin valitettavasti keskustellaan Facebookin puolella ja hyvin pieni osa päätyy tänne blogiin. Nyt voisi olla hyvä aika viimein kertoa, mitä viiruvarpaiden ruokavalioon kuuluu.
 
Yleistä
Viiruvarpaat syövät raakaruokaa, eli ruuan pääpaino on raa'assa lihassa. Ruokinta hoidetaan itsetehdyillä sekoituksilla, joihin punnitaan sopiva määrä lihaa, luuta ja maksaa, ja sitten pakastetaan säilyvyyden vuoksi. Kummallekin kissalle on omat purkkinsa, jotka eroavat ainoastaan määrissä: Eemeli on Kiiraa isompi ja se myös syö enemmän. Yksi laatikko ruokaa riittää yhdelle kissalle 2 tai 2½ päiväksi, riippuen lihan määrästä ja ruuan rasvapitoisuudesta. Kymmenen purkin täyttämiseen kuluu yleensä kahdesta kilosta kahteen ja puoleen kiloon lihaa. Näiden sekoitusten lisäksi kissat saavat kalaa ja lisäravinteita. Viiruvarpaat saavat ruokaa kaksi kertaa päivässä ja aika usein välipalaksi syödään treenipalkkoja tai napostellaan herkkuja.

Operaatio kissanruuan purkitus alkamassa. Tällä kertaa purkkeihin eksyi puolisen kiloa broilerin paistileikettä(köhän tuo paketti nyt oli), kilo broilerin koipilihaa, puoli kiloa broilerin sydämiä, saman verran broilerin kivipiiraa ja 150 grammaa broilerin maksaa. Luisena lihana purkkeihin meni broilerin kauloja (ei kuvassa).

Tässä tekstissä vilahtelee yksittäisten ravinteiden tarpeita (NRC 2006 mukaan, itselleen määrät voi kopioida vaikkapa tästä lehtisestä) ja saanteja, eikä näitä lukuja kannata pelätä. Ne ovat mukana kertomassa matemaattisesti, mitä meidän kissat oikeastaan syövät.

Liha
Liha on meidän kissojen pääravinto. Kiira ja Eemeli saavat kohtuullisen monipuolisesti eri ruhonosia ja eri eläinten lihaa. Tälle monipuolisuudelle ei niinkään ole ravitsemuksellista tarvetta, vaan tykkään itse kokeilla erilaisia lihoja. Ruoka vaihtelee myös sen perusteella, mistä kulloinkin satun ruokaa ostamaan ja mitä kaupassa on tarjolla. Usein lihasekoituksessa on kuitenkin mukana porsaan tai broilerin sydäntä (ravinteikasta ja vähärasvaista ruokaa), broilerin kivipiiraa (hyvä laihdutuspöperö) ja jonkinlaista palalihaa. Yleensä pääpaino on broilerissa, mutta kissat syövät myös punaista lihaa erityisesti sen suuremman rautapitoisuuden vuoksi.

Riistaisempi lihasekoitus: broilerin koipilihaa, hirven jauhelihaa, hevosen palalihaa, porsaan sydäntä, naudanmaksaa ja luista poron jauhelihaa.

Luu
Viiruvarpaiden kalsiumin tarve täytetään luulla, se kun sopii näille kissoille oikein hyvin. Aiemmin käytin kalsiumin lähteenä broilerinkauloja, mutta niiden kalsiumpitoisuus alkoi epäilyttää, joten nyt kalsium on otettu luisesta poron jauhelihasta. Sitä syödään meillä noin 10 grammaa päivässä, josta pitäisi saada kalsiumia suurinpiirtein 500 mg päivässä. Tämä määrä täyttää oikein näppärästi kissan päivittäisen kalsiumtarpeen (noin 200 mg).

Maksa
Meillä maksa toimii A-vitamiinin lähteenä. Yleensä kissat saavat broilerinmaksaa, ja sitä syödään noin 35 grammaa viikossa. Keskimäärin siis A-vitamiinia saadaan vajaa 500 µg päivässä, eli todella reippaasti yli minimisuosituksen (63 µg). Ylimääräisestä A-vitamiinista ei kuitenkaan ole haittaa.

Kala
Kissat tarvitsevat D-vitamiinia, joka meillä otetaan silakasta. Silakka on kalaksi hyvin D-vitamiinipitoista, joten sitä ei tarvitse antaa niin suuria määriä kuin muita kaloja. Kiira ja Eemeli saavat viikoittain noin 50 grammaa silakkaa (= yksi iso silakka tai kaksi pientä) per naama, josta saadaan D-vitamiinia keskimäärin 1,2 µg päivässä. Se on reilusti yli minimisuosituksen (0,4 µg), mutta suosituksessa on ilmeisesti otettu huomioon vain luuston tarvitsema D-vitamiini. Todellisuudessa D-vitamiini toimii monissa eri tehtävissä, kuten immuunipuolustuksessa, joten sen tarvekin on minimiä suurempi. Olenkin harkinnut D-vitamiinin saannin kasvattamista entisestään. Eemeli tosin vihaa silakkaa (syö kyllä kupin tyhjäksi asti, mutta nousee välillä istumaan ja nuolee huulia), joten jos D-vitamiinin saantia tästä kasvatetaan, täytyy siirtyä varmaankin kalanmaksaöljyyn tai pilleriin ihan kollin henkisen hyvinvoinnin takia.

Silakkaa purkissa, pakastamista odottamassa. Silakkaa ei tarvitse pakastaa ennen syöttämistä, mutta itse ostan mielummin vähän isomman satsin kerralla kuin käyn kalatiskillä kaksi kertaa viikossa.

Lisäravinteet
Monipuolinenkaan ravinto ei riitä tyydyttämään kaikkien ravinteiden tarvetta. Tämän takia meillä syödään lisäravinteita.

Päivittäiset purkit rivissä vasemmalta oikealle: sinkki, BE-liuos, glukosamiini, lohiöljy ja merilevä.

Sinkki
Sinkki on yksi niistä mineraaleista, joita ei vaan saa tarpeeksi ruuasta. Se on kuitenkin mineraalina tärkeä, ja sitä tarvitaan ihan koko kehossa. Siksi meillä syödään puolikas 15 mg sinkkipilleri päivässä per naama. Meillä sen lisääminen ravintoon tuntui erityisesti parantavan turkin laatua ja vähentävän karvanlähtöä.

BE-liuos
E-vitamiinin puutostiloja kissalla ei tunneta. E-vitamiinista tulee kuitenkin raakaruokinnassa laskennallisesti puutetta ja sen tarve lisäksi kasvaa jos kissalle syötetään kalaöljyä. Kiiran nivelongelmien takia meillä annostellaan kalaöljyä aika reippaalla kädellä, joten E-vitamiinilisä otettiin käyttöön. Lisäksi E-vitamiini saattaa helpottaa nivelrikkokipua, joten sen lisäämisestä ei ole ainakaan haittaa. BE-liuoksesta kissat saavat tällä hetkellä päivittäin 6 mg E-vitamiinia ja plussana vielä B-vitamiineja. Liuoksen annostelu on kuitenkin nyt tuplattu, koska omasta mielestäni 6 mg on liian vähän viiruvarpaiden tarpeisiin.

Kalaöljy
Omega-3:sten tarvetta kissalla ei tunneta, mutta kalasta saatavilla omega-3:silla, EPA:lla ja DHA:lla, on monia terveyshyötyjä. Lisäksi EPA ja DHA ovat tutkimusten mukaan hyödyksi nivelrikon hoidossa, joten kalaöljyä syötetään meillä päivittäin. Nyt meillä on käytössä Grizzlyn lohiöljy, mutta en ole kalaöljyssä merkkiuskollinen vaan ostan sitä mitä sattuu löytymään. Kalaöljyä viiruvarpaat syövät ehkäpä puolikkaan teelusikallisen päivässä.

Merilevä
Kissa tarvitsee jodia muun muassa kilpirauhasen toimintaan, mutta jodia on aika vaikeaa saada tarpeeksi tavallisesta ruuasta. Merilevä on kuitenkin hyvä jodin lähde ja bonuksena se saattaa myös pehmittää hammaskiveä. Itse menin joskus sortumaan Plaque-Offiin (vinkki: ei kannata), mutta aion siirtyä edullisempaan valmisteeseen kunhan tämä purkki on syötetty loppuun. Meillä syödään merilevää vajaa mitallinen päivässä, josta viiruvarpaat saavat jodia vajaat 200 µg (tarve 88 µg).

Nivelravinne
Jahti & Vahdin nivelravinne on glukosamiini-kondroitiini-MSM valmiste, jota syötetään Kiiralle nivelrikon takia. Eemelikin saa tätä nivelravinnetta, koska se sisältää mukavan määrän mangaania, josta meillä tulisi muuten puutosta. Mangaanin puutosta ei kissoilla tunneta, eikä sen lisääminen olisi mitenkään pakollista, mutta miksipä tuota olisi antamattakaan kun iso purkki seisoo kaapissa.

Hammashuoltorustot
Viiruvarpaat tuntuvat keräävän helposti hammaskiveä, joten hammashuolto on tärkeää. Kiiran ja Eemelin hampaat harjataan päivittäin, mutta se ei yksistään riitä estämään hammaskiven syntyä. Luisista broilerin paloista ei vaikuta olevan meillä hyötyä, koska ne vain puraistaan muutamaan osaan ja nielaistaan. Koirille monet syöttävät rustoja hammaskiven ehkäisyyn, joten päätin kokeilla niitä Kiiralle ja Eemelille. Lyhyen kokemuksen perusteella voin sanoa että tässä se nyt on, meille sopiva hammashoitoherkku. Kissat joutuvat askartelemaan vähintään puoli tuntia pienehkönkin palasen kanssa. Rusto on lisäksi luuhun verrattuna niin pehmeää, että se ei murru hampaan päässä vaan hampaat uppoavat rustoon ihan kunnolla. Eemelillä hammaskivi näyttäisikin vähentyneen rustojen syöttämisen ansiosta. Viiruvarpaat saavat askarreltavakseen rustonpalaset vähintään kerran viikossa.

Possunrustoa. Tätä palasta ei syödä kerralla, vaan jaan tämän ehkäpä neljään osaan.

Herkut
En ole varmastikaan epätyypillinen kissanomistaja, jos sanon että meillä on ostettu kissoille herkkuja enemmän kuin laki sallii. Herkkuja löytyy jos jonkinmoista, siitäkin huolimatta että niitä ei syödä kovin usein. Pääasiallisena treeninamina meillä toimii Power of Naturen Natural Cat -raksut. Ne ovat erittäin lihaisia ja laadukkaita nappuloita, vaikka raksujen laadulla nyt ei niin olekaan väliä, niitä kun syödään treenipäivinä ehkä korkeintaan kymmenen grammaa. Superpalkkana taas käytetään Royal Caninin raksuja. Superpalkan ravitsemuksellisesta laadusta en jaksa välittää, koska niitä syödään treenipäivinäkin korkeintaan muutama. Raksujen lisäksi meillä on lähes aina kaapissa muitakin herkkuja ja kuivattuja lihapaloja. Silloin tällöin kissat saattavat saada palan juustoa, kinkkua tai vastaavaa ihmisten ruokaa. Kalkkunaleikkele on meillä osoittautunut hyväksi palkaksi vieraissa paikoissa, niissä tilanteissa kun Kiiraa vähän arveluttaa eikä se raksupalkkion vuoksi suostu edes liikahtamaan. Herkkuja meillä syödään (treenipalkkoja lukuunottamatta) kuitenkin melko harvoin.


Herkkukaapin sisältöä: kanakierteitä, raksuja ja kuivattua maksaa. Lautasella kuivaherkkuja: pupunkorvia, possunkorva, poron kylkipala ja kuivattua juustoa.


Jos jätetään herkut sikseen, tältä sitten lopulta näyttävät viiruvarpaiden ruokakupit. Lihasörsselin päällä on kalaöljyä, BE-liuosta, merilevää ja nivelravinnetta. Tästä puuttuu sinkki, jonka kissat saavat pillerinä ennen ruokaa, ja luinen liha. Kalsium heikentää monien muiden ravinteiden imeytymistä, jonka takia meillä syödään luut toisella aterialla ja lisäravinteet toisella.


Iltaruoka.
 
Ja tältä näyttävät kissat, jotka odottavat että lopetan ruokakuppien kuvaamisen ja annan ruokaa nälkäisille lapsosille:

Raitapaitaisia nälkäkurkia.


Onnellista uutta vuotta!

7 kommenttia:

  1. Hei kun annat rustoa niin otatko silloin luun pois siltä päivältä? Ja montahan grammaa rustoa tulisi kerralla annettavaksi? Meilläkin hammaskiveä havaittu ja nyt yritetään saada sitä kaikinvoimin pois! :---)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Rustossa ei ole kalsiumia, joten luuta täytyy antaa myös rustopäivinä. Meillä syödään possun rintarustoja ja osassa niistä on ihan vähän luutakin mukana, mutta en ole välittänyt siitä vaan antanut ruuassa luuta ihan normaalisti. Kuitua kannattaa kyllä rustopäivinä lisätä ruokaan. Rusto kun ei sula, joten etenkin tottumattomalle kissalle seuraava hiekkalaatikkokäynti voisi muuten olla vaikea. :D En ole ikinä laskenut grammamääriä mutta tuollaisesta kuvassa näkyvästä rustosuikaleesta leikkaan ehkä 4-5 cm kokoisen palan kissaa kohti.

      Poista
  2. Mistä tuota BE-liuosta voi ostaa? Onko apteekissa vai eläinkaupassa? Ja minkä verran annat sitä, onko pikkulusikallinen vai iso lusikka lähempänä? Meneekö se ruoan seassa vai annatko sen erikseen? Mulla on n. 5,5kg nivelrikkoseniori, joka ei tällä hetkellä saa E-vitamiinia erikseen, mutta mietinnässä on joskos ostaisi tuota liuosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo BE-liuos on Probalansin. Itse tilasin sen Peten koiratarvikkeesta, mutta sitä voi tilata myös monista muista eläintarvikenettikaupoista, valmistajan verkkokaupasta (http://www.vitabalans.com/store/index.php?cPath=38_46) ja monista apteekkitavaraa myyvistä verkkokaupoista. Ihan pelkkää E-vitamiinia saattaa löytää ihmisille tarkoitettuna apteekistakin.

      BE-balans on aika tujua tavaraa, 1 ml sisältää 30 mg E-vitamiinia. Tällä hetkellä olen antanut 0,5 ml per kissa, valmisteessa on tippakorkki joten annostelu on tosi helppoa, mutta annostusta kyllä voisi nostaa vaikka millilitraan. Meillä BE-liuos menee ruuan seassa ilman nirsoiluja. Tämän postauksen toisiksi viimeisimmässä kuvassa voi nähdä BE-liuosta, se on tuota oranssinväristä litkua lihojen päällä. :)

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta! Vähän tuo oma kissa nirsoilee sitä ruokasatsia, jossa on lohiöljy-jodi-psyllium-levolac -sekoitusta, mutta ehkä joukossa menisi vielä tilkka tuotakin. :)

      Poista
    3. Meillä ruokakuppi nuollaan tyhjäksi vaikka jäljellä ei olisi mitään muuta kuin tuota, eli se tuskin on kovin pahan makuista. Tuo liuos haisee kyllä todella jännältä, samaan aikaan keitetyltä porkkanalta ja pastalta. :D Jos lohiöljy maistuu hyvin, liuoksen voi myös sekoittaa öljyyn jolloin sitä on ainakin vaikeampi närppiä.

      Poista
    4. Hyvä juttu. Eiköhän se sitten meilläkin kelpuuteta. Annankin yleensä tuon vitamiinisekoituksen aamulla ensimmäisenä ja vasta toisella aamuaterialla sitten enemmän lihoja.

      Poista